Ongelmia työkaluille vai työkaluja ongelmiin?

Kun sinulla on ruuvimeisseli kädessä, alkaa naulakin näyttää ruuvilta. Tätä pelkään tekoälyn kohdalla. Teknologiat kehittyvät huimaa vauhtia. Meillä on käsissämme ratkaisu, joka etsii sopivia ongelmia ratkaistavaksi.

Välinelähtöinen ratkaisumetodi ei kuitenkaan välttämättä tuota parasta lopputulosta!

Meidän pitäisi kysyä vähemmän sitä, mitä tekoäly pystyy tekemään ja paljon enemmän sitä, mitä me haluamme sen tekevän. Riskinä on, että rakennamme ratkaisuja, joilla ei ole todellista tarvetta tai jotka ratkaisevat ongelmia, joita ei ole.

😅 Been there, done that. Kerron pienen tarinan.

Rakensin yhdessä työtehtävässä aika päheän töidenhallintajärjestelmän. Mukana oli kaikki herkut: visuaaliset dashboardit, raportointiominaisuudet, automaattiset muistutukset, integroinnit kalentereihin. Härveli oli superhieno.

❗Harmi vaan, ettei se ratkaissut mitään todellista ongelmaa.

Todellinen ongelma ei ollut töidenhallintajärjestelmän puute vaan:

🔹 epäselvät roolit,

🔹 toimimattomat työprosessit,

🔹 jatkuvasti muuttuvat prioriteetit.

Kaaos jatkui, nyt vain elegantisti järjestelmässä dokumentoituna 🤣 Oli hieno työkalu, joka ratkaisi ihan väärää ongelmaa.

Einsteinin ajatus sopii tekoälyaikaan erinomaisesti:

👉 "Jos minulla olisi tunti aikaa ratkaista ongelma, käyttäisin ensimmäiset 55 minuuttia ongelman määrittelemiseen ja viisi minuuttia ratkaisun miettimiseen." 

Älä lähde ratkaisemaan ongelmaa, jota et ole vielä ymmärtänyt! Tunnista ongelma ensin. Valitse toimenpiteet sen jälkeen. Jos näin ei tehdä, lopputuloksena on tosi tehokasta tehottomuutta.

Mitä ruuvimeisseliratkaisuja sinä olet kohdannut?