Luova tekoäly mainonnassa – mitä Stockmannin video paljastaa
Stockmann julkaisi tekoälyllä tehdyn mainosvideon somessa.
Kun tekoälyvideo on tehty hyvin, reaktio paljastaa enemmän meistä kuin teknologiasta
Kun Stockmann julkaisi tekoälyllä tehdyn mainosvideon, vastaanotto oli ristiriitainen. Moni tunnisti heti, että kyse ei ole hutiloidusta kokeilusta vaan harkitusta, visuaalisesti viimeistellystä kokonaisuudesta. Silti kritiikki nousi nopeasti. Tämä tekee tapauksesta kiinnostavan: ammattimainen lopputulos ei rauhoittanut keskustelua, vaan pikemminkin kärjisti sitä.
Kyse ei siis ole vain yhdestä videosta, vaan laajemmasta kysymyksestä siitä, miten suhtaudumme luovaan työhön aikana, jolloin työkalut muuttuvat nopeasti.
Luovilta aloilta ei lopu työ, se muuttuu
Ajatus siitä, että tekoäly “vie luovien ihmisten työt”, on liian yksinkertainen. Rutiinia katoaa, kyllä. Mutta samalla kasvaa vaatimus ajattelulle, näkemykselle ja kokonaisuuden hallinnalle. Stockmannin videota ei tehnyt algoritmi itsestään, vaan ihminen, joka osasi käyttää tekoälyä osana luovaa prosessia.
Tämä on olennainen ero, joka usein ohitetaan keskustelussa. Tekoäly ei korvaa luovaa näkemystä, vaan siirtää painopistettä tekemisestä ohjaamiseen, valintoihin ja kuratointiin. Ammattitaito ei vähene, vaan sen luonne muuttuu.
Moraalipaniikki on valikoivaa
Tekoäly herättää voimakkaita tunteita osin siksi, että se on uusi ja näkyvä muutos. Samalla kuitenkin hyväksymme jo pitkään jatkuneita rakenteellisia muutoksia ilman vastaavaa kohua. Halpamuodin tilaaminen, Temun kaltaiset alustat ja kotimaisen tekstiilituotannon katoaminen eivät ole synnyttäneet samanlaista moraalista paniikkia.
Tämä paljastaa ristiriidan: emme reagoi ensisijaisesti työn katoamiseen, vaan siihen, että muutos tapahtuu nopeasti ja haastaa totuttuja ammatti-identiteettejä. Tekoäly tuntuu uhkaavalta, koska se tekee muutoksen näkyväksi ja nopeaksi.
Mustavalkoisen keskustelun sijaan tarvitaan harkintaa
Kysymys ei ole siitä, käytämmekö tekoälyä vai emme. Todellinen kysymys on, missä sitä käytetään, missä ei – ja millä perusteilla. Tämä vaatii arvokeskustelua, mittakaavan ymmärtämistä ja tietoista valintaa, ei pelkkiä reaktiivisia kieltoja tai sokeaa innostusta.
Luovilla aloilla tämä tarkoittaa sen pohtimista, missä tekoäly tukee ajattelua ja missä se heikentää laatua tai merkityksellisyyttä. Raja ei ole sama kaikille, eikä sen kuulukaan olla.
Uteliaisuus ja perinne voivat kulkea rinnakkain
Stockmannin brändimainonnan johtaja Anna Airisto tiivisti asian osuvasti Helsingin Sanomien haastattelussa: perinteiset visuaaliset työtavat ja uudet teknologiat voivat kulkea rinnakkain. Tämä ei ole puolustelua eikä teknologiahypetystä, vaan realistinen näkemys luovan työn tulevaisuudesta.
Uteliaisuus ei sulje pois laatua. Päinvastoin, se voi olla edellytys sille, että laatu säilyy myös muuttuvissa olosuhteissa.
Yhteenveto
Stockmannin tekoälyvideo ei ole ongelman ydin, vaan peili. Se heijastaa epävarmuutta, ristiriitaisia arvoja ja keskeneräistä keskustelua luovan työn tulevaisuudesta. Jos haluamme käydä tätä keskustelua kestävästi, meidän on siirryttävä pois moraalipaniikista ja kohti harkittuja, tietoisia valintoja. Tekoäly ei tee päätöksiä puolestamme – ellemme anna sen tehdä niin.
Haluatko vahvistaa työyhteisösi tekoälylukutaitoa? Tutustu Tekoälylukutaidon perusteet -koulutukseemme.
Haluatko oppia lisää tekoälystä?
Seuraa aihetta LinkedInissä: #Tekoälyherätys ja #KonsultointiValkonen
Konsultointi Valkonen tarjoaa:
ajantasaiset tekoälykoulutukset
käytännönläheistä tukea muutoksen johtamiseen
selkeät, ymmärrettävät puheenvuorot
hallintamallien ja datavirtojen kartoitusta
Jos haluat sparrausta oman organisaatiosi tekoälykokonaisuuden hallintaan, laita viesti. Katsotaan, mitä tarvitset – ja mikä kannattaa tehdä seuraavaksi.