AI:n käyttöönotto pysähtyy usein esihenkilöihin – mutta harva huomaa sitä

Käyttöönotto ei pysähdy sinne, mistä sitä etsitään

Olen nähnyt tilanteita, joissa organisaatio on tehnyt paljon oikein. Linjaukset on laadittu huolellisesti, lisenssit on jaettu laajasti ja henkilöstölle on tarjottu koulutusta. Silti muutaman kuukauden kuluttua käyttö ei ole levinnyt. Aktiivisia käyttäjiä on vain pieni joukko, ja muu organisaatio seuraa sivusta.

Tässä kohtaa katse kääntyy usein henkilöstöön. Oletetaan, että käyttö ei etene, koska ihmiset eivät osaa tai eivät halua. Harvemmin pysähdytään tarkastelemaan väliin jäävää tasoa: esihenkilöitä.

Rooli puuttuu, vaikka vastuu on olemassa

Esihenkilöt ovat käyttöönoton kannalta ratkaisevassa asemassa, mutta heidän roolinsa jää usein määrittelemättä. Heille kerrotaan, että tekoälyä kannattaa hyödyntää, mutta ei sitä, mitä heidän pitäisi tehdä toisin omassa johtamisessaan. Käyttöönotto jää tällöin abstraktiksi tavoitteeksi, joka ei kiinnity arjen työhön.

Tilannetta vaikeuttaa se, että moni esihenkilö on itse epävarma. Hän ei välttämättä käytä työkaluja omassa työssään, eikä siksi pysty näyttämään suuntaa. Linjaukset voivat olla olemassa, mutta niiden käytännön merkitys jää epäselväksi.

Johtaminen ei muutu, joten työ ei muutu

Tämä näkyy konkreettisesti siinä, miten työstä puhutaan. Tiimipalavereissa ei kysytä, missä kohtaa tekoälyä voisi hyödyntää. Työn suunnittelussa ei pohdita, voisiko osan työvaiheista tehdä uudella tavalla. Kehityskeskusteluissa ei oteta kantaa siihen, miten työ muuttuu. Kun aihe ei ole läsnä johtamisessa, se ei myöskään tule osaksi tekemistä.

Jos esihenkilö ei tee näkyväksi, missä tekoälyä kuuluu käyttää, eikä seuraa käytön kehittymistä, käyttöönotto ei juurru. Käyttö jää yksittäisten ihmisten varaan.

Ilman esihenkilöitä käyttö ei leviä

Tästä syntyy katkos, joka on helppo ohittaa. Johto olettaa, että esihenkilöt johtavat käyttöä. Esihenkilöt olettavat, että linjaukset ja koulutukset riittävät. Henkilöstö puolestaan odottaa, että joku näyttää, mitä pitäisi tehdä. Kukaan ei varsinaisesti vastusta, mutta kukaan ei myöskään ota käyttöä omakseen.

Seurauksena käyttöönotto jää irralliseksi hankkeeksi, joka ei kytkeydy työn johtamiseen. Tekoälyä käytetään silloin, kun yksittäinen työntekijä itse keksii kokeilla, ei silloin kun työ sitä edellyttäisi.

Keskeinen oivallus on, että tekoälyn käyttöönotto ei leviä organisaatiossa itsestään. Se leviää johtamisen kautta. Ilman esihenkilöitä, jotka ymmärtävät linjausten merkityksen omassa työssään ja pystyvät kääntämään sen arjen tekemiseksi, käyttöönotto jää väistämättä kesken.

Siksi huomio kannattaa siirtää hetkeksi pois koko organisaation tasolta ja tarkastella yhtä askelta lähempää. Mitä esihenkilöiltä oikeasti odotetaan tässä muutoksessa? Mitä heidän pitäisi tehdä eri tavalla huomenna kuin eilen?

Ilman vastausta tähän kysymykseen käyttöönotto jää helposti puolitiehen, vaikka kaikki muu näyttäisi olevan kunnossa.

AI:n käyttöönotto pysähtyy usein esihenkilöihin: rooli jää epäselväksi eikä käyttö näy johtamisessa. Ilman heidän ohjaustaan tekoäly ei juurru arkeen eikä leviä organisaatiossa.

Jos haluat kääntää suunnan ja tuoda muutoksen osaksi arjen johtamista, tutustu Vaikuttava muutostuki -palveluun.