Tekoälysäädös ei ole IT:n asia — se on johtoryhmän asia
Tässä blogissa käymme läpi, mitä säädös kunnalle käytännössä tarkoittaa, mitä se vaatii ja miten pääset liikkeelle.
EU:n tekoälysäädös on uusi laki, jonka tarkoituksena on varmistaa, että tekoälyä käytetään turvallisesti ja ihmisten perusoikeuksia kunnioittaen. Kunnan työntekijälle tämä tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että tekoälyn käyttöä pitää alkaa katsoa riskien näkökulmasta.
Tässä on koottuna tärkeimmät asiat, velvoitteet ja ensiaskeleet yksinkertaisesti selitettynä:
1) Mitä säädös tarkoittaa kunnalle?
Kunta on tekoälysäädöksen silmissä useimmiten käyttöönottaja (deployer). Tämä tarkoittaa, että kunta käyttää jonkun toisen kehittämää tekoälyjärjestelmää omassa toiminnassaan.
Säädös jakaa tekoälyn käytön eri riskiluokkiin, ja kunnan velvollisuudet riippuvat tästä luokasta:
Kielletty käyttö: Esimerkiksi kuntalaisten sosiaalinen pisteytys tai ihmisten käyttäytymisen manipulointi on kokonaan kiellettyä.
Suuririskiset järjestelmät: Nämä ovat kunnalle kriittisimpiä. Niitä käytetään esimerkiksi rekrytoinnissa, opetuksessa (oppimistulosten arviointi) tai päätettäessä sosiaalietuuksista.
Avoimuusvelvoitteen alaiset: Esimerkiksi kunnan verkkosivujen chatbotit tai tekoälyllä luodut tiedotteet. Näissä on kerrottava selkeästi, että vastassa on kone.
Vähäinen riski ("Tukiäly"): Esimerkiksi tekstin oikoluku, kielenkääntäminen tai roskapostisuodattimet. Näitä asetus ei juurikaan sääntele.
2) Mitkä ovat kunnan tärkeimmät velvoitteet?
Jos kunta ottaa käyttöön suuririskisen tekoälyn, sille tulee useita velvollisuuksia:
Ihmisen suorittama valvonta: Tekoäly ei saa tehdä päätöksiä yksin, vaan pätevän ihmisen on valvottava sitä.
Vaikutustenarviointi: On tehtävä perusoikeusvaikutusten arviointi ennen käyttöönottoa.
Käyttöohjeet ja lokitiedot: Järjestelmää on käytettävä ohjeiden mukaan, ja sen toiminnasta on säilytettävä automaattiset lokitiedot.
Rekisteröityminen: Suuririskiset järjestelmät on rekisteröitävä EU:n tietokantaan.
Tekoälylukutaito: Kunnan on huolehdittava, että henkilöstöllä, joka käyttää tekoälyä, on riittävä osaaminen ja ymmärrys sen riskeistä.
3) Ensiaskeleet: Miten päästä liikkeelle?
Kuntaliitto suosittelee kunnille seuraavaa etenemisjärjestystä:
Kartoita nykytila: Tunnista ne kunnan palvelut ja tehtävät, joissa jo käytetään tai suunnitellaan käytettävän tekoälyä.
Määritä riskitaso ja rooli: Selvitä, onko kyseessä suuririskinen järjestelmä (esm. rekrytointi tai opetuksen arviointi) ja onko kunta vain käyttäjä vai kenties mukana kehittämässä järjestelmää.
Huomioi hankinnat: Kun ostatte uusia järjestelmiä, vaatikaa tarjoajalta selvitys tekoälyasetuksen mukaisuudesta ja varmistakaa, että saatte tarvittavat käyttöohjeet.
Hyödynnä olemassa olevaa: Tekoälyasetusta varten ei välttämättä tarvitse luoda täysin uusia rakenteita. Voitte päivittää tietosuoja-arviointeja (GDPR) ja tiedonhallintamalleja huomioimaan myös tekoälyn.
Keskustele sisäisesti: Asia ei kuulu vain yhdelle asiantuntijalle. Valmisteluun kannattaa ottaa mukaan tietohallinto, tietosuoja, hallinto ja hankinnat.
Tärkeä huomio aikataulusta: Säädös tuli voimaan 1.8.2024, mutta sen soveltaminen tapahtuu vaiheittain. Suurinta osaa säännöistä aletaan soveltaa täysimääräisesti elokuussa 2026. Kuitenkin esimerkiksi kielletyt käytännöt tulivat voimaan jo helmikuussa 2025.
